Perustiedot
All whe need is a black horse, diamonds and dressage
| Virallinen nimi | Glitter Puff | Rekisterinumero | VH15-244-0023 |
| Rotu | Georgian Grande (50%) | Sukupuoli | tamma |
| Säkäkorkeus & Syntynyt | 167cm, 19.10.2010 (10v.) | Väri | musta |
| Painotus | Kouluratsastus & Valjakkoajo | Koulutustaso | Vaativa B, Vaativa valjakko |
| Omistaja | Kics (VRL-05293) | Kasvattaja | Galon Stud (evm) |
Saavutukset
Palkittu KRJ-I pisteillä 8 + 41 + 16 + 20 + 15 = 100 p Maaliskuun laatuarvostelutilaisuudessa Palkittu YLA-I (AP2) pisteillä 35(19+16) - 32,5(20,5+12) - 17 - 17 - 4 = 105,5p Helmikuun laatuarvostelutilaisuudessa
Luonnekuvaus
Barking dogs seldom bite
Tiedättekö sen tunteen kun on hämärä, kylmä ja märkä syysilta ja ennen iltatallia toivoisit jotakin valoa elämään? Jotakin niin hyvää, että jaksat nousta jokaikinen kerta ylös sängystä, suunnata talliin vaikka tuulessa, tuiskussa sekä kurassa rämpien. Minä löysin sen. Vieläpä ihan sattumalta. Selailin tuttuun tapaan myyntifoorumeja, kunnes silmiini eksyi jonkun myyntitallin uusien hevostulokkaiden ilmoituksia. Sieltä löytyy jos jonkinmoista kirjavaa ponia ja murahtelin mielessäni että enhän minä omista mitään ratsastuskoulua. Juuri kun olin sulkemassa sivun osuu yhden ponikuvan taustalla oleva musta hevonen silmiini. Se katsoo lempeästi sieraimet suurina kuvattavana olevaa ponia. Jos tämä kerta on myyntitalli, eikö silloin melkeinpä kaikki ole myynnissä vaikka siitä ei olisikaan erikseen ilmoitettu? Mietin muutaman päivän tätä mustaa hevosta sen enempää siitä tietämättä. Lopulta rohkaisin mieleni ja otin puhelimen käteen. Kerroin asiani ja tallin omistaja oli hyvin mietteliään kuuloinen. Hän joutui avaamaan tietokoneensakin tarkastellakseen taustalla häilyvää mustaa hevosta. "Se on Pulla, se on ollut täällä nyt puolisen vuotta. Vielä ratsutuksessa ennen varsinaista myytäväksi tulemista" nainen kertoi. Vakuutin hänet että minun on pakko päästä näkemään tämä hevonen omilla silmilläni, sekä olisin varteenotettava ostaja. Kuulemma hinnan alennusta on turha kysyä vaikka tämä onkin vielä keskeneräinen, siitä saisi kuulemma isot rahat muutaman kuukauden päästä. Minua ei kiinnostanut, olin jo starttaamassa autoani musta tamma mielessäni. Perille päästyäni musta tamma esitettiin minulle ensin maastakäsin kaikki liikkeet ja sitten selästä. Olin todella vakuuttunut hevosen kapasiteetista vaikka välillä perä kevenikin hevosen tottelemattomuutta. Tämä minun oli pakko saada. Hevosen maahantuoja oli kertonut tämän olevan paperillinen puhdasrotuinen georgian grande, puoliksi saddlebred ja puoliksi friisiläinen. Tässä löytyikin niistä parhaat puolet. Viikkoa myöhemmin tämä samainen tamma muutti omaan talliini, tuomaan minulle sen valon jokaiseen päivään.
Glitter Puff, tutummin "Pulla" on oman arvonsa tunteva neitokainen, joka osaa hienohelmaisella käytöksellään saattaa jokaikisen tallityöntekijän vähintäänkin hermoromahduksen partaalle. Siltikin kaiken jekkuilun lomassa tamma on äärettömän kiltti eikä aiheuta vaaraa. Tammalle täytyy näyttää selkeät rajat ja olla oikeudenmukainen niin siitä saa parhaan ystävän.
Hoitaessa Pulla on yleensä rauhallisesti hiljaa paikoillaan ja keskittyy esimerkiksi haukotteluun tai hamuamaan kiinnitysnaruja suuhunsa. Sen mieli ei selvästikään kykene seisomaan hetkeä paikoillaan tekemättä yhtään mitään, koska tästä komentaminen auttaa maksimissaan puoleksi minuutiksi, kunnes joku naru on siellä suussa jo taas. Pulla on useimpien suosikki taluttaa, se seuraa koiran lailla perässä haahuillen, eikä pelkää yhtään mitään. Tamma osaa olla oikea viilipytty, vaikka kaikki muut tarhakaverit olisivatkin lähdössä lentoon esimerkiksi tuulen takia. Mutta tietenkin tammalta löytyy omat ongelmakohtansa. Mikäli tarha on vaikka liian märkä tai koppurainen, saattaa tämä neitimäinen otus jäädä seisomaan kaikki jalat leväällään siihen. Ei muuten varmasti mene sinne tarhaan, tästä syystä häntä varten pidetään aina yhtä tarhaa varalla, mikäli huonot kelit sattuvat. Vesisateellakin saa olla tarkkana loimittamisen kanssa, tamma on herkkä palelemaan - tai ainakin hyvin esittää sellaista. Välillä tuntuu että voiko tämän kaikki aivoitukset olla ihan faktaa vai osaako tämä hevonen teeskennellä. Pullan kanssa sujuu kaikki hoitotoimenpiteet yleisesti ottaen hyvin. Kengittäjät on tamman lempikavereita, varsinkin jos saa jokaisen jalan kengityksen jälkeen porkkanaa. Mikäli ei, niin varmasti kuopii uudet kenkänsä betonilattialla puhki porkkanan toivossa. Ratsastaessa tamma on aluksi hieman omissa maailmoissaan. Ensimmäistä kertaa kun siltä ruvetaan vaatimaan tehtävävien edetessä kevenee takapää sen verran että hetken saa olla varuillaan. Muutaman pukkihypyn jälkeen kaikki on hyvin ja tamma keskittyy tehtäväänsä täysillä. Nuo pukkihypyt ovat varmasti jääneet selvästi jostakin menneisyydestä tavaksi, kenties sisäänratsutuksessa se sai aina alussa mennä vähän reippaammin energian purkamiseksi. Mikäli tamman juoksuttaa ennen selkään menoa se pukittelee liinassa samalla tavalla ja sitten lopettaa tämän käytöksen, eikä enää selkään mennessä pukittele uudestaan. Pullaa on ainu kehuttu sen kokoamiskapasiteetista, ja tästä olisi voinutkin olla jopa vaikeammillekin tasoille kouluratsuksi, ja liikeittäkin harjoiteltiin jonkun verran ajan kuluksi. Kuitenkin ratsastajalla on turvallisempi olo ja suorittaminen tasaisempaa vaativa B tasoilla, joten niillä päätettiin pysyä kilpailuiden suhteen. Kotona voidaankin aina sitten harjoitella jos jonkinlaista piruettia. Sileällä ratsastaessa tammalta löytyy korkeat matkaavoittavat liikkeet sekä se on erittäin hyvä siirtymisissä. Pullalla on hyvä luontainen tasapaino mikä helpottaa huomattavasti sen ratsastusta. Esteitä tammalle ei ole juurikaan hypätty koulupainoitteisuuden vuoksi. Kavaletteja lähinnä vertymistarkoitukseen ja mielenvirikkeeksi. Ajaessa tamma on hyvin samantyylinen kuin ratsastaessa. Se on varmaliikkeinen ja kulkee ryhdikkäänä kärrytkin perässään. Pulla saa kilpailuissakin erityis kiitosta hienosta osaamisesta kouluosuudelta mutta tarkkuus- ja maasto-osuus ovat tälle hieman vieraampia käsitteitä, mutta siksi niitä harjoitellaankin kovasti, myöskin selästäkäsin tehdään valjakkoajoon sopivia harjoituksia. Tamman kanssa ei ole valjakkoajon suhteen mitään suuria tavoitteita, se on vain hyvä harrastus vapaa-ajalla, mutta Pulla on sen verran hieno kärryt perässäänkin että täytyy sitä viedä ihmistenkin ilmoille näytettäväksi! Kilpailupaikoilla tamma on melko vireä ja koko ajan tarkkaavainen. Pulla ei onneksi ole säikky vieraissakaan paikoissa ja sen voi huoletta solmia vaikka trailerin kylkeen kiinni sen suurempia murehtimatta. Kilpailusuoritukseen tämä keskittyy aina ihan täysin, onhan se melkoisen kokenut konkari kouluaitojen sisäpuolella. Valjakkokisat on vielä vähän vieraammat tammalle, mutta valjastaminen ei tuota ongelmia sen kummemmin. Tarhatessa ja muiden hevosten kanssa tamma on kuin elementissään. Se on yleensä lauman pomo-tyylinen, mutta sen ei tarvitse olla yhtään ilkeä muille hevosille saadakseen paikkansa laumassa. Tamma pääsee aina ekana syömään ja muut väistävät ilman huomauttamista. Tällä on selkeästi synnynnäinen auktoriteetti. Pulla on saanut kaksi tammavarsaa, ja se tuntui nauttivan täysillä saadessaan hieman "äitiyslomaa" kilpailemisestakin. Pulla oli helposti tiineeksi ja kaikki sujui hienosti. Tamma hoiti varsojaan aluksi melko tarkastikin, hieman huolestuneen oloisesti koko ajan, mutta varsojen vanhetessa tamma jätti turhat hätiköinnit kokonaan pois. Vieroituiskin sujui näppärästi, tamma huusi hetken varsansa perään mutta totesi varmaan saavansa tämän jälkeen enemmän huomiota itselleen joten keskittyi mieluummin saamaansa rapsutteluun.
Sukutaulu
Born with a silver spoon in her mouth
|
i. Let Me Be Puff saddlebred, ruunikko, 162cm |
ii. Pabliz sdb, 155cm, vrn | iii. Bliz Wind |
| iie. Wiff B | ||
|
ie. Lundy sdb, 169cm, trt | iei. Caramond | |
| iee. Golden Grizzly | ||
|
e. Glitter Maniac friisiläinen, musta, 165cm |
ei. Fire-Eater fri, 164cm, m | eii. Fifth And First |
| eie. Baramoun Brave | ||
|
ee. Cava Little Glossy fri, 170cm, m | eei. Cool Blacky | |
| eee. Sarya N |
Sukuselvitys
I wasn't born yesterday
Isä Let Me Puff (evm) oli ruunikko, 162cm korkea, saddlebred orii. Let Me Be Puff, tutummin "Meme" kilpaili rodulle tyypillisesti askellajikilpailuissa, ollen useasti kolmen parhaan joukossa. Meme oli rakenteeltaan hyvin sopusuhtainen, sillä oli hyvin asettunut, kaareva kaula, sekä vahva lyhyehkö selkä. Kasvattaja kertoi että oria käytettiin erityisesti niille tammoille, joilla oli selän rakenne heikko, tai takaosassa olisi voinut olla parantamisen varaa. Mitään suuria näyttelytähtiä jälkeläisistä ei tullutkaan, ehkä juuri sen takia että sille tuotiin myöskin keskivertoisempia tammoja, mutta aivan loistavia käyttöhevosia kuitenkin. Orilla oli suuret ja matkaavoittavat liikkeet, etenkin sen ravi oli hyvin show-tyyppinen. Memen kerrotaan jättäneen Glitter Puffin lisäksi 25 muuta jälkeläistä, joista suurin osa oli puhtaita saddlebredejä. Jälkeläisiä näkee askellajikilpailuiden kärkipäässä edelleenkin. Ori periytti palvelevaa, joskin hieman tulista luonnetta. Kilpahevosiin tottuneet käsittelijät kuitenkin tykkäsivät tästä kovasti. Isänisä Pabliz (evm) oli vaaleanruunikko 155cm korkea saddlebred. "Pabloa" käytettiin usein askellajiratsastuksen erilaisissa näytöksissä ja se viihdytti yleisöä mielellään muissakin tapahtumissa. Ori oli todella näyttävä, sillä oli lähes kullanhohtoinen karva sekä rodulle tyypilliset askellajit. Pablo oli luonteeltaan sähäkkä ja saattoi riemastuttaa yleisöään myöskin ylimääräisillä loikilla tai kahdella jalalla tanssahtelulla. Ehkä siksi orilla ei juuri kilpailtukaan virallisissa kilpailuissa. Suurimmaksi osaksi se oli kuitenkin perus kiltti ja kuuliainen vaikka temperamentti kiehahtikin toisinaan yli. Pablo oli todella suosittu jalostuksessa, se saikin omalta osaltaan nostettua varmasti saddlebredejen suosiota kiertäessään ympäri maailmaa. Hyvä luonteisten tammojen jälkeläisistä tulikin kohtalaisia ratsuja askellajikilpailuihin. Ori juoduttiin lopettamaan kohtalaisen nuorena eli 15-vuotiaana näytöksessä sattuneen kompastumisen seurauksena, Pablo ei koskaan palautunut sen jälkeen ennalleen ja siitoksessakin jalka vaivasi sen verran että omistajat päättivät päästää orin tuskistaan. Isänisänisä Bliz Wind (evm) oli ruunikko 153cm korkea saddlebred ori. "Bliziä" sanottiin melko tavalliseksi ja toisaalta mitättömäksi oriiksi, se oli todella tasainen suorittaja ja se toimi ainoastaan omistajansa ratsuna kotona. Sitä ei pidetty kovinkaan poteentiaalisena hevosena jalostuksenkaan suhteen. Omistaja kuitenkin astutti tällä omat vähäiset tammansa ja muutavan ystävänsäkin. Varsat menivät useimmiten myyntiin. Varsoista suurin osa oli keskivertaisia laadultaan, mutta muutama sattumankin helmi eksyi joukkoon. Isänisänemä Wiff B (evm) oli ruunivoikko 167cm korkea saddlebred tamma. "Wikke" syntyi kuuluisalle ja todella tavoitteelliselle askellajihevoskasvattajalle joka päätti viedä kaikki Wiken ikäiset varsat huutokaupattavaksi rahankiilto silmissään. Wikke kiinnosti monia upean ulkonäkönsä vuoksi, mutta monet epäilivat varsaa koska tämän kasvattajalle ei ole tapana laittaa myyntiin laadukkaimpia tammojaan. Yksi huutokaupassa olija ei kuitenkaan epäillyt hetkeäkään ja saikin varsan itselleen vähintään kohtuulliseen hintaan. Uusi omistaja koulutti Wiken laadukkaaksi askellajiratsuksi ja käytti sitä kilpailuissa paljon, jokseenkin vaihtelevalla menestyksellä tosin koska tammalla oli omat oikkunsa. Lievän kiimahäiriön vuoksi tamma siirtyi siitokseen keski-ikäisenä ja saikin paljon laadukkaita varsoja, joista peräti kaksi osti tamman kasvattaja. Isänemä Lundy (evm) oli tummanrautias, 169cm korkea saddlebred. Lundy kasvoi suurella askellajihevosia kasvattavalla tallilla jossa se sai itsekin muutaman jälkeläisen ennenkuin se ostettiin kilpailukäyttöön. Tamma oli todella kiltti ja mukavuuden haluinen, mutta toisaalta äärettömän nöytä. Omistaja puhui että siltä puuttui kokonaan sellainen kilpahevoselle tarvittava temperamentti, mutta ennenkaikkea tamma oli todella tasainen suorittaja kaikissa tehtävissä. Tamman kerättyä tarpeeksi meriittiä kisoissa, se siirtyi tilan tyttärien harrasteratsuksi ja kierteli muutamat pienet este ja koulukilpailutkin. Tamma nautti kun sai maastoilla pienten omistajiensa kanssa ja se sai myöskin laiduntaa isossa laumassa aina kesäisin. Lundy nukkui pois 27-vuotiaana samaiselle laitumelle. Isänemänisä Caramond (evm) oli 156cm korkea saddlebred orii. Caramond oli väritykseen tummanrautias tähtipää joka kiersi näyttelyitä varsasta asti. Caramond kantakirjattiin jo nuorena I-palkinnolla, sekä se sai monta eritysmainintaa laadustaan. Sitä käytettiin jalostukseen ja se sai viettii muutenkin melko rattoisaa siitosoriin elämää koko ikänsä. Isänemänemä Golden Grizzly (evm) oli 170cm korkea ruunikonpäistärikkö saddlebred tamma. "Kultsi" oli kaksoistyttärien kilparatsuksi ostettu tamma, sillä kilpailtiin askellajiratsastusta, kouluratsastusta ja jopa esteitä. Kultsia pidettiin oikein monitoimihevosena ja saddlebrediksi harvinaisen lauhkea ja anteeksi antava tapaus. Pitkä kilpailu-ura kuitenkin katkesi aikanaan jännevammaan, ja tyttärien isä vaihtoi sen suuressa siittolassa olevaan kauniiseen orivarsaan. Tamma sai siirtyä siitokseen ja se sai monta erityisen hyväluonteista jälkeläistä. Emä Glitter Maniac (evm) oli musta, 165cm korkea, friisiläinen. Glitter Maniac, tutummin "Milla" syntyi valtion siittolassa ja siitä piti tulla emänsä tavoin läheisen panimon vankkurihevonen. Millan isä kuitenkin oli täyspäiväinen kouluratsu, eikä mennyt aikaakaan kun tamman omakin kapasiteetti huomattiin. Niimpä se sai jättää kärryhevosen elämän ja myytiin hyvällä rahalla klassista kouluratsastusta harjoittavalle ratsutilalle. Milla sai aloitella ratsunuraa kaikessa rauhassa, luonteeltaan se olisikin ollut varmasti loistava kärryhevonen, niin viisas ja rohkea mutta kuitenkin todella näyttävä ulkonäöllisesti. Millalla meni jonkinaikaa että se saatiin "syttymään" ratsastuksen suhteen, ja kun aika koitti niin se voitti lähes jokaisen kouluratsastuslähdön mihin osallistui. Myöhemmällä iällä se siirtyi pienimuotoiseen ratsastuskoulukäyttöön, jonka kuitenkin lopetti tapaturma tarhatessa ja tamma saikin siirtyä varsojen tekoon. Milla sai 3 kaunista varsaa, joista peräti 2 saivat jäädä syntymätallilleen jatkamaan emänsä kavionjäljissä. Emänisä Fire-Eater (emv) oli 164cm korkea musta friisiläisori. "Fire" oli rakenteeltaan todella korrekti ja sillä riitti jouhia ja jalkakarvaa vaikka muille jakaa. Se hurmasi ulkonäöllään kaikki katsojat. Kouluratsastuksessa Fire kilpaili jopa vaikeissakin luokissa puoliveristen rinnalla. Sillä oli suuret, joustavat ja elegantit liikkeet. Etenkin ravissa se liikkui kuin jousilla ja yllättävän kevyen oloisesti. Fire voitti paljon isompiakin paikallisia kilpailuja. Oriille oli todella paljon kysyntää joten se siiryi melko pian täyspäiväiseen jalostuskäyttöön. Ensin se astui vain muutaman tamman ja sitä treenattiin edelleen kouluratsastukseen, mutta tuntui että tammat olivat vieneet kaiken huomion joten ne oli parempi jättää väliin. Omistajakin totesi että oriin pitäminen maksaa takaisin enemmän kuin kilpahevosen. Emänisänisä Fifth and First (evm) oli komea musta friisiläisori, jolta löytyi korkeutta 172 senttimetriä. Tämä hyväluonteinen ori sekä ihastutti, että vihastutti. Liikkeiltään oiva kouluratsastukseen, ja lisäksi sillä oli lähes loputon kärsivällisyys asioiden toistossa. Kuitenkin, kun orin kanssa alkaa tulla juttuun ja tutustuu enemmän, alkaa siltä löytyä tiettyä pilkettä silmäkulmasta. Ori on menestynyt hyvin kouluratsastuksen vaativissa luokissa. Se ei ole ollut kovin tunnettu tammojen omistajien keskuudessa, koska ori sai vain kolme jälkeläistä, joka on sääli - olihan ori vallan upea tapaus. Emänisänemä Baramoun Brave(evm) oli todella omapäinen, 167 senttimetriä korkea friisiläistamma, joka ei päästänyt juuri ketään lähelleen. Tamma oli todellakin yhden ihmisen hevonen, ja ainoastaan sen omistaja kisasi sillä ja liikutti sitä. Ratsukko kuitenkin menestyi hienosti kansainvälisilläkin radoilla, kunnes jalkavaivat ajoivat tamman siitoseläkkeelle. Kahden varsan verran se kerkesi toimia siitostammana, kunnes kipujen pahentuessa se saateltiin taivaslaitumille. Emänemä Cava Little Glossy (emv) oli 170cm korkea musta friilisäistamma joka asui pienellä paikkakunnalla maatilalla. Talon isäntä opetti tamman vetämään jos jonkinlaista peräkärryä perässään mutta ei mennyt aikaakaan kun pieni maatila lopetti toimintansa ja kaikki omaisuus tuli pakkohuutokaupattavaksi. Tilan uusi omistaja ei ollut niinkään hevosista kiinnostanut joten tamma jäi vaille huomiota ja hoitoa. Puolen vuoden seisoskelun jälkeen tilan uusi omistaja päätti laittaa sen myyntiin edullisesti. Eräänä päivänä suuri hevoskuljetusauto ajoi pihaan ja sanoi haluavansa ehdottomasti tämän tamman itselleen. Niinpä tamma pääsi matkustamaan uuteen kotiinsa, suureen valtionsiittolaan, vetämään vankkureita. Tamma oli suuri ja näyttävät ja kiltin luonteensa ansiosta sillä riitti aina töitä vanhuuspäivilleen asti. Tamma tuli kantavaksikin muutamat kerrat, mutta se oli todella suosittu kärryjen eteen, joten sen ei suotu lomailevan kovinkaan pitkiä aikoja. Emänemänisä Cool Blacky (evm) oli komea isokokoinen, 175 senttimetriä korkea friisiläisori, joka oli suosittu nimi jalostusmarkkinoilla - ehtihän orille kertyä peräti parisen kymmentä jälkeläistä ympäri maan. Se oli luonteeltaan todella lapanen, ja sen kanssa oli aina mukava puuhastella - omistaja sai sille helposti ratsuttajia sun muita hoitajista aina eläinlääkäriin ja hierojaan - ja kaikki aina vain kehuivat sitä. Sillä oli selkeästi tilannetajua, keskittymiskykyä sekä omanlaistaan persoonallisuutta. Ratsuna se oli miellyttävä, ja sen kanssa päästiinkin vaativissa luokissa huipulle asti, sillä ori toi kotiin melkoisen kasan ruusukkeita elämänsä aikana. 21-vuotiaana se kuitenkin saateltiin taivaslaitumille. Emänemänemä Sarya N (evm) oli ihan tavallinen puskamopo, mutta oli omistajalleen varsinainen silmäterä. Se toimi lähes ajatuksen voimalla, ja sen kanssa pienimmätkin lapset oppivat ratsastamaan isoilla hevosilla. Korkeutta Saryalla oli noin 166 senttimetriä, joten mikään hirveän iso se ei kuitenkaan ollut. Se oli kaikkien käsiteltävissä ja ratsastettavissa, muttaa saadakseen tammasta oikeasti jotain irti, vaadittiin taitoa ja kärsivällisyyttä. Omistajansa kanssa se kierteli aluetason kilpailuita, sekä muutamia kansallisia kisoja hienosti menestyen, ennen kuin 19-vuotiaana tamma jouduttiin lopettamaan pahentuneen jalkavian vuoksi. Jälkeläisiä tammalle ehti syntyä kolme kappaletta.
Jälkeläiset
The acorn never falls far from the tree
Fn, PP-MVA, KTK-III, YLA-I ja KRJ-II palkittu!
"Sparkle kilpailee hyvin tuloksin (46 KRJ-sijoitusta) kouluratsastuksessa. Tulevaisuuden tavoitteena on myöskin kilpailla isänsä tavoin valjakkoajossa. Sparkle on reipas ja sympaattinen kilpahevonen, vaikkakin irlannincob-tyylinen ulkonäkö saattakin hämätä, ennenkuin tämän näkee kouluaitojen sisällä."
VIP MVA, Fn, KTK-II palkittu! "Twinkle on lahjakas kilpailu-uraansa (40 KRJ-sijoitusta) aloitteleva nuori hevonen. Se on ehdottomasti perinyt emänsä kokoamiskyvyn ja isältään taas sadllebredille tyypilliset näyttävät liikkeet. Tästä tullaan vielä kuulemaan lisää!"
VIP MVA, Fn, KTK-III, KRJ-I & KV-II Palkittu!
"Pingun isä on upea friisiläinen. Orin meriitit puhuvat puolestaan: VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, VVJ-I, YLA-I, joten odotamme varsan kulkevan aikanaan isänsä jalanjäljissä. Tällä hetkellä Pingu on vielä pieni orinkoltiainen, joka saa viettää varsalle suotuisaa pihattoelämää. Ori on aloittanut ajokoulutuksen."YLA-II, VVJ-II ja KRJ-III palkittu! "Siirin omistaa Veera ja hän on kilpaillut tamman kanssa hyvillä tuloksilla."
VIP MVA, Fn, KTK-III palkittu!
Kisakalenteri
Give him an inch and he'll take a yard
| KRJ (54 sijoitusta & 1 KRJ-Cup sijoitus) | |
|
29.12.2015, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 29.12.2015, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 1/30 30.12.2015, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 1/30 01.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 3/30 02.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 3/30 05.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 3/30 06.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 5/30 08.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 2/30 07.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 3/30 07.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 11.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 4/30 11.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 11.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 3/30 11.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 2/30 12.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 5/30 13.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 1/30 14.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 3/30 14.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 14.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 2/30 14.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 15.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 3/30 16.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 4/50 16.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 17.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 7/50 18.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 6/50 18.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 18.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 3/30 31.01.2016, Kutsu, KRJ-Cup Tammikuu: Vaativa B - 28/296 |
18.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 19.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 20.01.2016, Kutsu, KRJ: Helppo A - 3/30 20.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 1/30 21.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 3/30 21.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 4/50 22.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 22.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 22.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 4/30 22.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 23.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 23.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/50 23.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 4/30 23.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 5/30 23.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 25.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 3/30 25.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 1/30 25.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 1/30 26.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 4/30 26.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 6/50 28.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 3/30 27.01.2016, Kutsu, KRJ Vaativa B - 3/40 29.01.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 31.01.2016, Kutsu, KRJ Vaativa B - 3/40 01.02.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 2/30 02.02.2016, Kutsu, KRJ: Vaativa B - 1/30 |
| VVJ (25 sijoitusta) | |
|
11.11.2015, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 9/87 13.11.2015, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 6/87 01.01.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 3/30 10.01.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 5/30 10.01.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 3/23 28.01.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 5/30 01.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 5/40 11.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 2/30 19.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 2/30 19.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 3/30 19.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 2/30 21.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 1/30 22.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 4/30 23.02.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 5/30 24.03.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 2/30 07.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 1/40 08.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 6/40 10.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 2/40 10.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 1/30 11.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 4/40 |
13.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 1/40 16.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 5/30 18.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 3/30 19.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 4/30 21.04.2016, Kutsu, VVJ: Vaativa yhdistetty - 5/40 |
Päiväkirja ja valmennukset
A friend in need is a friend indeed
08.02.2016 Kouluvalmennus - Valmentaja: Annika n
Seuraavan päivän valmennukseen lähdettiin paremmalla fiiliksellä ja asenteella, että saataisiin kunnollinen treeni tehtyä. Pulla ratsastajineen käveli jo uraa pitkin kentällä, kun saavuin paikalle, ja ruvettiin siinä sitten hieman pyörimään ensin käynnissä tehden voltteja, pysähdyksiä sekä suunnanvaihtoja täyskaartojen kautta. Tänään Pulla oli vähän paremmalla fiiliksellä, joten se liikkuikin paljon paremmin, ja otti takaosaa paremmin alle. Ratsastajakin sai sisäpohkeen läpi hyvin, ja tamma taipui oikein kauniisti volteille sun muille kaareville urille. Näinpä lähdettiin hyvillä mielin työstämään ravia, jossa oli tarkoitus tehdä hieman avotaivutuksia ja väistöjä. Ruvettiinkin ensin työstämään niitä avotaivutuksia, joita tehtiin ensin uralla, joiden jälkeen päästiin etenemään pituushalkaisijalle, jossa aidat eivät olleet "tukemasssa" suoritusta. Pulla taipui melko hyvin avoihin, mutta pituushalkaisijalla tehtynä se hieman välillä valui pois uralta, ja näin ollen näitä jouduttiin jonkin aikaa hiomaan. Kun nämä saatiin kuitenkin loppupeleissä sujumaan, oli tammalla takaosakin vähän paremmin alla, ja päästiin aloittelemaan pohkeenväistöt. Pulla alkuun hieman karkasi väistöistä, eikä takaosa tullut kunnolla mukana, mutta kunnon pohkeen napautuksella saatiin tamma paremmin hereille ja motivoitumaan väistöihin. Loppujen lopuksi saatiin oikein hyviä suorituksia, ja olin vallan tyytyväinen ratsukon työskentelyyn. Valmennuksen loppuun otettiin ihan vaan hyvän mielen laukkailuita, joskin siinäkin vähän taivuteltiin ja koottiin. Pulla toimi mielestäni oikein hyvin, ja taipui hienosti pääty-ympyröille ja 10 metrin volteille, joita tehtiin useampi laukassa kumpaankin suuntaan. Loppuraveissa meillä oli isosti, pyöreällä selällä liikkuva tamma.
07.02.2016 Kouluvalmennus - Valmentaja: Annika n
Sadehelmessä kaipailtiin jälleen valmentajaa, ja kilttinä ihmisenä lupauduin sinne menemään ihan kahtena päivänä, ja ensimmäisenä päivänä saavuin paikalle tyylikkäästi myöhässä, ja silti lähdin vielä metsästämään kupillista kahvia kahvihuoneesta. No, sillä välin ratsukko oli kerennyt jo kävellä tarpeeksi kauan, ja kun saavuin kentälle, päästiin heti aloittamaan tehtävien tekeminen. Tänään ratsuna oli ihana Pulla-tamma, jonka kanssa oli tarkoitus hieman tehdä ravijuttuja sun muuta pientä, mutta alkuun jäätiin kävelemään ja tekemään käyntijuttuja, jotka aktivoivat takaosaa. Tehtiin muun muassa pysähdyksiä, sekä peruutuksia, joissa Pulla oli hieman hätäinen, ja se sinkosi naamaansa taivaalle, ja teki peruutukset varsin vinoon. Näitä jäätiinkin sitten tekemään jonkin verran, ja olin varsin pettynyt ratsukon suorituksiin näin alkuun. Kun kuitenkin kärsivällisesti jatkettiin, saatiin ihan mallikelpoinen suoritus, ja päästiin tekemään takaosakäännöksiä käynnissä, nyt kun kerta ruvettiin käyntijuttuja hiomaan. Takaosakäännökset sujuivat jo ihan kivasti, ja saatiin kyllä siistejä suorituksia, kun ratsukko oikein skarppasi. Vihdoin sitten päästiin vähän ravailemaankin, ja ruvettiin ensin taivuttelemaan kaarevilla urilla pidemmässä muodossa, jotta tamma olisi vetreä kumpaankin suuntaan. Pulla ravasi ehkä aavistuksen verran laiskasti, joten pyysin ratsastajaa hieman muistuttamaan, että oli tarkoitus ravata, eikä laahata vain pitkin kenttää. No, kun ravi saatiin aktiivisemmaksi, ruvettiin ottamaan ohjia käteen, ja tehtiin hieman kokoamisharjoituksia pääty-ympyröillä. Pulla ei oikein jaksanut keskittyä, joten saatiin jonkin aikaa kokoilla sitä ilman, että mitään tulosta syntyi. Turhautumista oli nähtävissä niin hevosessa kuin ratsastajassakin, mutta kun sitkeästi naputeltiin pohkeilla ja muistuteltiin raipalla, saatiin ihan kivoja suorituksia, ja loppuvalmennuksen ajan takaosakin oli kunnolla alla ja tamma liikkui pyöreällä selällä. Tyytyväiseen mieleen oli hyvä lopettaa tältä erää.
30.01.2016 Päiväkirjamerkintä 07 - Kics (Omistaja)
Menin aamulla tallille hoitamaan tärkeintä hevostani Pullaa. Pullan kanssa olisikin tänään tarkoitus mennä ihan pieniä esteitä, mikä on sinällään jännittävää, koska en juuri ikinä hyppele hevosteni kanssa koulupainotteisuuteni vuoksi. Pulla katseli minua karsinan puolioven ylitse hieman närkästyneenä. Tamma olisi ilmeisesti mennyt mieluummin ulos tarhaan kuin jäänyt talliin odottelemaan mun tuloani sitä liikuttamaan. Siirsin Pullan karsinasta pesupaikalle ja aloitin sen perusteellisen harjaamisen. Pulla nautiskeli harjailusta mutta kerjäsi kyllä rapsutteluja. Kaikki tammasta löytyvä vähäinenkin talvikarva teki juuri lähtöään ja itsellä tuntui että on silmät ja suu näitä karvoja täynnä. Ohjeistin tallihenkilökuntaani tekemään minulle pienen radan maneesiin. Molempiin päätyihin pienet ristikot ympärille ja suoralle kolmen esteen jumppasarja, ihan sellaisilla maahankaivetuilla korkeuksilla. Pulla katsoi minua siinä vaiheessa hyvin kummissaan, kun en laittanut sille koulusatulaa tai ajovaljaita selkään, vaan flättäri estepenkin. Tätä satulaa on tullut käytettyä vain muutaman kerran maastoillessa, ja usein nuorten hevosten kanssa harjoiteltaessa. Varusteiden laiton jälkeen talutin Pullan maneesiin ja hyppäsin sen selkään. Pulla oli hieman pörheä ja korskui pahaenteisesti jokaiselle maneesissa olevalle pystytetylle esteelle. Voi koulutammaparkaa mihin se nyt tänään joutuukaan! Alkuverryttelin tammani huolellisesti, ja päätin aloittaa toisessa päädyssä olevasta ristikosta. Tamma suoraan syöksyi esteelle hieman sen oloisena että ei tiennyt edes mitä pitäisi tehdä. Pääsimme kuitenkin ristikon yli jotenkuten ja harjoittelin samaa estettä niin kauan että Pulla suoritti sen rennosti selkä pyöreänä. Sitten suuntasin jumppasarjalle ja nyt tammakin oli huomattavasti enemmän kuulolla ja toimi kuin ajatus. Harjoittelimme esteitä eri järjestyksessä, välillä ravissa tai laukassa. Pulla tuntui menevän oikein kovasti ja oli varmasti tyytyväinen vaihtelusta. Pullan rentouduttua ihanteellisesti siirsin sen käyntiin ja kävin maastossa kävelemässä loppukäynnit. Loppukäyntien jälkeen otin tamman taas pesupaikalle ja kylmäsin sen jalat varmuudenvuoksi. Nakkasin tammalle vielä loimet selkään ja vein sen vihdoin omaan tarhaansa. Pulla meni tarhaan onnellisena heinäkasan ääreen.
28.01.2016 Päiväkirjamerkintä 06 - Kics (Omistaja)
Tänään olikin vuorossa taas liikuttaa rakasta hevostani Pullaa. Aamulla annoin sille sapuskat nenän eteen ja aloittelin harjaamista. Viereisissä karsinoissa ulos pääsemistä odottelivat Pullan ja aikuiseksi kasvaneet varsat Sparkle ja Twinkle. Sinällään tämä kolmikko on hauska yhdistelmä, kaikki ovat niin erilaisia ulkonäöltään ja luonteeltaan, mutta silti jokainen on menestynyt kouluratsastuksessa paremmin kuin uskalsin ikinä unelmoidakaan. Pulla odottaa tällä hetkellä kolmatta varsaansa ja vain aika näyttää mihin tästä varsasta tulee olemaan. Kolmannen varsan jälkeen olen luvannut Pullalle vielä yhden pienoisen, mutta sitten saa riittää ja mamma jäädä viralliselle eläkkeelle. Mietiskelin harjauksen lomassa viereisessä karsinassa kolisuttavaa Sparklea. Se on saavuttanut jo kilpailu-urallaan riittävästi, ja tekisi mieli tehdä sillä edes yksi varsa, mutta toisaalta se on tuommoinen vähän epämääräinen muhko tammanpullero niin mitähän varsasta mahtaa tulla? Mikäli käyttäisin oria mikä on puhdas saddlebred tai edes omaa suuren prosentin sitä suvussaan, voisi varsastakin tulla varmasti ihan kelpo tapaus. Niin ainakin kovasti toivoisin tapahtuvan. Pullan harjaamisen jälkeen varustin sen tottuneeseen tapaan ja käärin pintelit vielä jokaiseen jalkaan. Tänään keli on mitä lämpimin, aurinko paistaa ja vielä on vähän luntakin maassa joten me suuntaamme ehdottomasti maastoon. Nämä ovatkin varmasti talven viimeisiä maastoja, ennenkuin kaikki muuttuu yhdeksi isoksi luistinradaksi kevään kynnyksellä. Hyppään tamman selkään tottuneesti tallin pihalla. Tamma höristää korviaan ja katsoo jo tarhaan päässyttä jälkikasvuaan. Pikkutammoilla on kova kina siitä kumpi pääsee ensimmäisenä ahmimaan kaikki heinät. Ohjaan Pullan tallin pihasta lähtevälle polulle ja annan sen kävellä täysin pitkin ohjin. Pulla kävelee pää matalalla ja väistelee lumisia oksia parhaansa mukaan. Polku tuo mäkiselle pikkutielle joten hölkkäilemme hieman mäkiä ylös ja alaspäin. Annan Pullan käyttää lihaksiaan kunnolla sekä tasapainottaa itseään tarpeen mukaan, eli pidän ohjat edelleen melko pitkinä. Jumppailun jälkeen käännän tamman peltosuoralle ja laukkaamme sen päästä päähän muutamaan kertaan. Kouluhevoselle tyypillisesti emme vain kaahota pää kolmantena jalkana seuraavaan päähän vaan suoritamme vauhdikkaat laukan vaihdot ainakin pari-kolme kertaa. Pulla pärskähtelee innoissaan lumen pöllytessä kavioiden alla. Seuraavaksi suuntaamme samaa reittiä tallille takaisin, tällä kertaa annan tamman kävellä koko matkan takaisin. Tallilla otan tammalta varusteet pois ja harjaan sen jälleen huolellisesti. Harjauksen jälkeen se saa muutaman talvitakin niskaansa ja pääsee tarhaamaan pikkutammojensa kanssa, ensimmäisenä se tietenkin menee näyttämään kaapin paikan heinäosastolle, jonka jälkeen muutaman piehtaroinnin jälkeen villitsee koko lauman laukkailemaan ja hulluttelemaan suuressa aitauksessa. Hevosilla tuntuu olevan hauskaa ja lämmin keli saa ne selkeästi piristymään ja liikkumaan tarhassa itsekin mieluummin. Kyllä se vaan on kovaa kyytiä tulossa, kevät <3
20.01.2016 Päiväkirjamerkintä 05 - Lashrael
Kun lauantaiaamuna soi puhelin ennen herätystä, menee usein pari hetkeä ennen kuin tajuaa, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Sellainen tilanne oli tänä aamuna. ”Moi! Laita joku tamma yhdeksän aikoja valmiiksi, minä olen silloin teidän pihassa!”, Kics selitti puhelimessa innoissaan. ”Mitä…?”, mutisin puoliunessa. Kics selitti aivan liian nopeasti ajankohtaan nähden miten yöllä oli tullut ihanaa pakkaslunta reilu kerros ja miten me kohta lähtisimme tekemään hankitreeniä. Olin ajatellut tänään mennä vähän myöhemmin talliin, mutta eipä se kai auttanut kuin raahautua ylös. Kirjoitin tallilaisille lapun ilmoitustaululle päivän tehtävistä ja kävin katsomassa, että hevoset olivat saaneet aamuruokansa. Ja olivathan ne, vaikka uskollista työntekijääni Riikkaa ei missään näkynyt. Kai hän oli mennyt jatkamaan uniaan. Tytöt tulivatkin pian ja alkoivat viedä hevosia tarhaamaan. Itse olin laiska ja siistin Nessan harjaa vain. En saanut selvää miksi Kics halusi, että varustaa tamman, mutta en jaksanut enää soitella perään. Niimpä valitsin Nessan. Nessalla oli ollut viimeaikoina aika paljon pelkkää ”tylsää” maneesissa vääntöä, joten ajattelin, että tamma tykkäisi vaihtelusta. Sain pari tuntia vierähtämään Nessan puunaukseen ja varustukseen ja tasan kello yhdeksän pihaan huristelemaan Kics trailerin kanssa. Viskasin Nessalle viltin selkään ja menin tamman kanssa ulos. Kiipesi selkään ja ratsastin pihaan tulleen trailerin luo katselemaan. Trailerista peruutti ulos PULLA! Olin ihan innoissani, en ollut nähnyt Pulla-tammaa pitkään aikaan. Kics varusti tammansa pika pikaa ja selosti samalla sen olevan kiimassa, jonka vuoksi oriseura olisi ollut huono idea. Pian ystäväni oli myös ratsailla ja suuntasimme kiertämään pihapiirin ympäri kulkevalle ”raviradalle”. Rata oli aurattu jo reippaan Riikan toimesta, joten hevoset saivat lämmitellä vähän rennommissa oloissa kävellen, kun kiersivät radan pari kertaa. Siirryimme lämmittelyn jälkeen kentälle, jota peitti ihana hevosten polviin yltävä lumikerros. Hetken kentällä käveltyämme aloimme ravailla sinne tänne tehden kentän täyteen hassuja kuvioita. Hevoset pörisivät innoissaan ja otimme pian laukkaa. Vaikka lumessa juoksu oli rankkaa, innostuivat tammamme enemmän ja vähemmän pukittelemaankin. No, molempien perusluonteeseen kyllä kuuluukin pukkiherkkyys, joten ehkä se oli odotettavissa… Ei mennyt aikaakaan kun tammamme jo puuskuttivat, joten päätimme siirtyä lämpimään maneesiin pitkille loppukäynneille. Tammamme vaikuttivat erityisen tyytyväisiltä. Annoimme hevosten kävellä pitkin ohjin uraa pitkin ja juorusimme ummet ja lammet kaikesta mahdollisesta. Pulla oli hionnut suhteellisen paljon, joten lupasin sille tallipaikan kuivumisen ajaksi. Sitä odotellessa me ihmiset voisimmekin mennä kehittelemään pullakahvit ja jatkamaan juoruamista…
19.01.2016 Päiväkirjamerkintä 04 - Kics (Omistaja)
Tänään saavuin tallille iloisesti hymyillen; olisi vuorossa Pullan kanssa ensiksi koulutreenaamista, jonka jälkeen se pääsisikin menemään loppuverkat lumisessa maastossa vaihtelun vuoksi. Nappasin tamman tarhasta ja vein sen tottuneesti talliin hoitotoimenpiteitä varten. Tallissa olikin tallimestari hoitanut jo karsinat siistiksi ja lakaissut käytävätkin, vaikka kello tuli vasta aamu 8. Harjailen Pullaa pitkään ja hartaasti ja välillä pysähdyin rapsuttelemaan sitä korvan takaa ja juttelemaan niitä näitä. Pulla oli ainakin hyvä kuuntelija ja välillä tuntuu että se ymmärtäisikin; se painoi tottuneesti pään kainalooni ja sulki silmänsä. Rapsuttelin sitä otsalta hymyillen ja sitten lähdin hakemaan tammalle varusteet satulahuoneesta. Valitsin tammalle sen koulusatulan ja vaihdoin siihen puhtaan punaisen huovan, suitsiksi otin tavalliset englantilaiset kolmipalakuolaimilla. Käärin vielä Pullalle jokaiseen jalkaan pintelit ja laitoin muutkin varusteet. Seuraavaksi suuntasimme kohti maneesia. Maneesissa hyppäsin ketterästi tammani kyytiin ja lähdin kävelemään pitkin ohjin ympäri maneesia. Alkukäyntien jälkeen nostinkin tamman yllätykseksi laukan, ajattelen alkuverrytellä tänään ensimmäisenä laukassa jotta Pulla lämpiäsi varmasti. En tiedä oliko tämä kovinkaan mestarillinen ajatus, ensimmäine pitkäsivu mentiinkin pukkilaukkaa ja tuntui että tamma katsoi minua yläkautta silmiin kuin kysyäkseen että mitä tämä tämmöinen on... Tamman rauhoitettua se laukkasi tasaisesti hyvällä tuntumalla ja otin vielä ravia suorilla urilla ja kaikki kaarrokset jatkoin laukassa. Annoin tamman kävellä vielä hetken alkuverryttelyjen jälkeen. Seuraavaksi olikin aika siirtyä kunnolla työn tekoon; harjoiteltaisiin laukanvaihtoja, lähinnä minun omaksi ilokseni koska tamma on onneksi sen verran herkkä että yleensä vaihdot sujuvat lähestulkoon ajatuksen voimalla. Ensimmäisenä menen laajakaarista kiemurauraa ja jokaisessa kaarteen vaihdossa tapahtuisi laukanvaihto. Yhdessä kaarteessa olin itse liian hidas ja tamma tiputti hämmentyneenä raville. Taputin tammaa kaulalle ja nostin laukan uudestaan ja jatkoin tehtävävää. Kun tämä alkoi sujumaan tulin ihan suoraa uraa ja tein siinä laukanvaihtoja alkuun joka neljännellä askeleella, sitten joka kolmannella, toisella ja viimeiseksi tehtiin muutama laukanvaihtosarja jokaisella askeleella. Pientä tahtirikkoa tuntui tulevan, mutta tämä ei olekaan Pullalle kuuluvaan koulurataan tuleva juttu, tätä sen ei tarvitsekaan osata täydellisesti. Tunnen kuinka tammallekin tulee pieni hiki tästä kun se koittaa parhaansa mukaan vaihdella laukkaa jokaisesta minun pienestäkin pyynnöstäni. Palkitsen hevosen siirtämällä sen käyntiin ja annan pitkät ohjat. Koska treenit sujuivat näin hyvin olisikin jo vuorossa lähteä maastoilemaan. Maastossa annan tamman ravailla ylämäet omaan tahtiinsa ja muuten mennään käyntiä puolilöysin ohjin. Puolentunnin maastoilun päätteeksi tullaankin takaisin tallille. Tallilla hoidin Pullan pois ja annoin sille kasan porkkanoita ruokakuppiin. Jätin tamman loimi päällä sisälle, koska se oli edelleen hivenen hikinen. Tallimestari saa viedä sen takaisin ulos kun sen karva vähän kuivuu vielä. Juttelin vielä tallin henkilökunnalle tämän päivän tehtävistä ja siirryin itse tallin toimistoon tekemään aina yhtä ikäviä paperihommia.
18.01.2016 Päiväkirjamerkintä 03 (Kouluvalmennus) - Kics (Omistaja)
Saavuin tallille tuttuun tapaan aikaisin aamusta. Tallin toimistoon päästessäni huomasin puhelimen soivan. Kuka ihme mahtaa soittaa minulle näin aikaisin, ja vieläpä maanantai aamuna? Kelasin päässäni että onko kaikki laskut maksettu vai mikä taho mahtaa soitella. Luuriin vastatessa tunnistin pian iloisesta äänensävystä kuka siellä on. Lashrael! Mikä mahtoikaan olla ystäväni soiton syy... Hän halusi jotakin tekemistä tylsän maanantaihin - oli kuulemma jo herännyt kukonlaulun aikaan ja ratsastanut omat hevosensa. Keksin tietenkin mestari-idean: Viime viikolla Lashrael kävi ratsastamassa tammaani Pullaa ja tänään voisinkin pistää ystäväni taas tamman selkään ja pitää heille kunnon kouluratsastusrääkin! Lashrael lupasi kaahta autollaan pikimmiten paikalle. Hain tamman jo valmiiksi ja varustinkin sen. Ystävääni ei vielä näkynyt joten päätin mennä maneesiin jo alkuverryttelemään. Samalla selviäisi millä tuulella Pulla onkaan tänään. Koska on kuitenkin tamma kyseessä niin näistä ei aina ota selvää! Lashraelin onneksi tamma tuntui melko rennolta ja halukkaalta työskentelemään. Pian näinkin ystäväni hölkkäävään meitä kohti maneesin toisesta päästä. "Et ikinä arvaa mikä mulla kesti!" huutaa Lashrael. "No? Näkyikö komeita miehiä matkalla vai..?" Kysyn ystävältäni virnistäen. "Hekoheko... Meinas henki lähtee! Jotain hulluja auramiehiä ajelee tossa koko tien leveydellä!" Lashrael sanoi närkästyneeseen sävyyn. "No, se onkin hyvä että sulla jo valmiiksi adrenaali virtaa, pääsetkin heti aloittamaan työn Pullan kanssa!" sanon Lashraelille ja hänen ilmeensä muuttuu heti ystävällisemmäksi. Lashrael moikkaa tammaa rapsuttamalla sitä ja Pulla katsoo naista tyytyväisenä. Ja minäkun kuvittelin tamman olevan "yhdenihmisen hevonen"! Hyppään pois tamman selästä ja autan Lashraelia jalustimien säätämisessä. "Pääsette aloittaamaan heti ensimmäisenä tekemällä puolikaarissa avo ja sulkutaivutuksia!" huikkaan ystävälleni joka alottaa heti nostamalla ravin. Pulla menee hienosti melko korkeassa muodossa ja kantaa itseään ryhdikkäänä. Avo- ja sulkutaivutuksien jälkeen otetaan tehtävään mukaan myöskin laukan vaihto halkaisijalla, jonka jälkeen tahtia rikkomatta siirrytään harjoituslaukasta keskilaukkaan. Lashraelilla oli pienoisia vaikeuksia laukanvaihdon kanssa mutta muuten he suorittavat tehtävän hyvin. Harjoittelimme vielä pari kertaa ja huikkasin välillä neuvoja mikäli tuntui että ratsastajalla meni sormi suuhun. Tamma on välillä hieman omalaatuinen, etenkin tälläisissä tehtävissä, ei auta vaikka olisi kuinka hyvä ratsastaja selässä, tätä tammaa ajetaan ihan erilailla kuin muita... Laitoin vielä ratsukon harjoittelemaan pientä koulurataa; siihen kuului paljon Vaativan B:n tehtäviä eli pysähdys, peruutus, sulku- ja avotaivutus, harjoitus ja keskilaukkaa, laukanvaihto, keskikäyntiä ja lisättyä käyntiä. Sekä pysähdyksestä ja peruutuksesta suoraan harjoituslaukkaan. Katselin Lashraelin ja tammani menoa tyytyväisenä. Lashrael ratsasti tammaani todella siististi ja voisin kuvitella antavani useamminkin tamman ystäväni käsiin, ainakin silloin jos en itse syystä tai toisesta pysty tammaani liikuttamaan. Pulla tarvitsee kuitenkin todella säännöllisen liikunnan, se on siihen kilpahevosena tottunut. Lashrael suoritti radan muutaman kerran ja huikkasi sitten minulle että tämä varmaan riittäisi tältä erää ja nyökkäsin. "Menen keittämään kahvia valmiiksi ja otan pullat sulamaan pakkasesta, mee loppuverkat rauhassa ja tamman voi jättää vaikka karsinaan!" ilmoitan ystävälleni ja lähden kävelemään maneesista pois. Kuulen vain takaani jotakin mutinaa että "Jes Pullia, kuulitko Pulla!"
13.01.2016 Päiväkirjamerkintä 02 - Lashrael
Olin onnistunut tuuppaamaan omien hevosteni hoitamisen muiden hartioille, joten soittelin Kicsille, kaipaisiko hän apua tallillaan. Pulla-tamma kuulemma pitäisi ratsastaa, jos joutaisin. Niimpä hurruuttelin autollani paikan päälle ja löysinkin Pullan käytävälle kiinni laitettuna. Olin käynyt valmentamassa Pullaa omistajansa kanssa jonkun aikaa sitten, joten olin iloinen nähdessäni taas tämän kaunokaisen. Ilmeisesti tammalle tarkoitettu harjapakki oli lattialla, josta valitsin sopivat harjat ja harjasin tamman huolellisesti läpi. Pullalla oli näköjään ärsyttävä tapa yrittää syödä kaikki mahdollinen, sillä oli harjausoperaation aikana suussa riimunnaru, kaviokoukku ja lopulta harjapakin kansi... Sen onneksi sai kiinni vielä niin, ettei huomannut, että se oli ollut hevosen suussa. Monien kuolaisten remmien jälkeen sain kuitenkin tamman varusteisiin ja maneesiin. Kiipesin selkään ja Pulla vaikutti kovin innokkaalta. Tänään ei ollut kovin kylmä keli, joten lähdin aika nopeasti ravailemaan tamman kanssa. Pulla löntysteli vähän omaan tahtiinsa, joten muistuttelin sitä vähän jalalla. Tamma olisi varmaan vaan halunnut hölkytellä oman mielensä mukaan, sillä Pullan takapää kummasti alkoi kevetä. Hetken keskusteltuamme tamma antoi periksi ja ravasi vähän reippaammin. Taivuttelin Pullaa maneesin pitkillä sivuilla ja päätyihin tein pohkeenväistöä ympyrät. Kun tamma pääsi työn makuun, oli se ihana tapaus. Pulla kulki kuulolla ja helposti oikeassa muodossa. Tein Pullan kanssa paljon lisäyksiä ja kokoamisia laukassa. Tamma totteli oikein hienosti ja reagoi nopeasti. Miten ihana kaveri! Otin temponmuutoksien jälkeen laukka-ravi ja ravi-laukka siirtymisiä. Pulla vaihtoi askellajia oikein pehmeästi, ilman montaa epämääräistä askelta. Kokeilin myös käynti-laukka ja laukka-käynti siirtymisiä, eikä niissäkään ollut ongelmia. Laukasta pysähdykseen siirtymisessä piti hieman enemmän valmistella tammaa, mutta sekin onnistui hienosti Pullalta. Paikoiltaan laukannosto oli kuitenkin helppoa tammalle. Teimme tamman kanssa lopuksi vielä vastalaukkoja loivissa kaarteissa. Laukka pysyi "oikeana" läpi kaarteiden. Pulla oli erityisen mukava ratsastaa! Kics oli selvästi tehnyt töitä tamman kanssa sitten viime näkemän. Loppuraveja ravaillessani Kics saapui maneesiin ja selitti kamalasti, että kyllä hänen piti tulla varustusavuksi ja että ai sinä kerkesitkin jo ratsastaa. Naureskelin vain ja kerroin, että hänellä oli erityisen mukava tammuska. Kics kutsui minut kahville, kunhan olisimme hoitaneet tamman pois. No kahvihan aina kelpaa!
09.01.2016 Päiväkirjamerkintä 01 - Kics (Omistaja)
Tänään olisikin luvassa Glitter Puffille, tutummin Pullalle, hierojan tapaamista ja pientä jumppailua maneesissa sen jälkeen. Hieroja on tammalle ihan vain rutiininomainen toimenpide, välillä toinen lapa saattaa jäädä tammalla jumiin sen seurauksena kun se liukastui tarhassa. Pysyvää vauriota tapaturma ei jättänyt, pienoista jäykkyyttä vain ja koska haluan pitää Pullan hyvässä kunnossa saa hieroja tarkastaa sen tasaisin väliajoin. Tallilla otin tamman tottuneesti käytävälle seisomaan ja se katsoi hierojaa suurilla tummilla silmillään kiinnostuneena. Hieromisen alkaessa se oli jälleen kerran keskittynyt vain omiin touhuihinsa eikä niinkään välittänyt rentoutua hierojan käsien alla. Pian tamma kuitenkin rentoutui ja sen silmät alkoivat menemään kiinni. Tamma oli kuin rauhoituksen alaisena. Onneks on taitava ja hyvä (lue:paras) hieroja löytynyt ja asuukin vielä kotitallin vieressä! Hieromisen jälkeen talutin tamman maneesiin ja annoin sen kävellä ensin maneesin uraa pitkin alkuverryttelyt, ja sitten pikkuhiljaa vauhtia lisättiin raviin ja laukkaan. Tamma osaa vihellyksestä pysähdyksen, joten välillä teimme pysähdyksiä sekä vaihdoimme suuntaa. Ulkona on ahdistavan kylmää ja kylmä ilma tuli sisään maneesin ovenraosta. En ole viitsinyt mennä viikkoon edes maastoilemaan kun pelkään itseni puolesta jonkinasteista paleltumista. Pullalla on onneksi motivaatio sen verran kohdallaan ettei se oikeastaan välitä mennäänkö tuuppaamaan koulua maneesiin vai hölkkäilemään maastoon. Se on aina yhtä innoissaan lähdössä oli sitten suuntana mikä hyvänsä,kärryt perässä vai satula selässä. Tamma tykkäsi suuresti päästä venyttelemään maneesiin ja lopuksi se menikin tyytyväisenä piehtaroimaan maneesin puhtaalle kuitupohjalle. Juoksuttelun jälkeen vein tamman takaisin talliin ja hoidin sitä vielä hetken aikaa, ennenkuin loimitin sen ja vein takaisin ulos. Tänään tammalla sai olla tälläinen puolivapaapäivä, huomenna se joutuu taas kouluvalemmukseen joten ei auta tehdä viikosta liian rankkaa Pullalle.
03.01.2016, Kouluvalmennus - Valmentaja: Lashrael
Kics ja Pulla-tamma olivat maneesissa lämmittelemässä, kun saavuin paikalle. Olin valmentanut vaikka minkä rotuisia ratsuja aikaisemmin, mutta tässä oli ensimmäinen georgian grande! Tamma oli aika vaikuttavan näköinen. Hetken ratsukon menoa tarkkailtuani, tervehdin Kicsiä ja kysyin oliko hänellä jotain erikoista, mitä haluaisi harjoiteltavan. En saanut oikein minkäänlaista vastausta, joten ajattelin, että aloitetaan ihan perusjutuilla. Pyysin Kicsin isolle ympyrälle ja nostamaan laukan. Tamma vähän hangoitteli vastaan, mutta napakalla ratsastuksella laukka nousi, kuten myöskin Pullan takapää... Laukka jäi aika löysäksi, joten ohjeistin pyytämään tammalta enemmän. Kics sai laukata molempiin suuntiin ympyrällä hetken, kunnes aloitimme mitään sen kummempaa. Ensimmäinen kunnon tehtävä oli ympyrällä avotaivutus. Kicsin ratsastus oli mallikasta ja tammakin näytti suhteellisen tyytyväiseltä. Sama toistettiin toisessakin suunnassa ja Pulla liikkui tahdikkaasti ja taipui mukavasti. Jatkoimme ympyrällä, mutta nyt pohkeenväistöä. Pullan takapää alkoi taas vähän nousahdella, jolloin ehdotin Kicsin siirtämään väistävää pohjetta hieman eteenpäin ja tammakin rentoutui. Lopulta tamman väistötkin sujuivat hyvin. Samaa tehtiin myös toiseen suuntaan erinomaisesti pienien vinkkien jälkeen. Pyysin Kicsiä jatkamaan uraa pitkin laukassa, antaen Pullan laukata vähän reilummin ennen pientä huilitaukoa. Seuraava tehtävä oli tulla ravissa keskihalkaisijalle ja keskivaiheilta maneesia ratsastaa sulkutaivutusta kohti uraa. Tamman askellus oli turhan löysää ja kaula meinasi taipua liikaa. Ohjeistuksella sulkutaivutus alkoi näyttää koko ajan paremmalta, kunnes olin tyytyväinen ratsukkoon ja käskin Kicsin kehua tammaansa. Laitoin molemmille pitkille sivuille pienen matkan päähän urasta kartiot, jotka ratsukon pitäisi kiertää laukassa, vaihtamatta laukkaa kaarteen myötäiseksi. Pulla olisi kovasti halunnut vaihtaa laukkaa, vaikka kiemura ei ollut kovinkaan jyrkkä. Neuvoin Kicsin pitää laukka-avut liioitellun "suurina", mutta olla suututtamatta tammaa kuitenkaan... Vihaisten hännänviskomisien saattelemana ratsukko kuitenkin suoritti kiemurat vaihtamatta laukkaa. Siirsin kartioita ja kaarteesta tuli jyrkempi. Ihme kyllä, nyt tehtävä sujui erinomaisesti. Ehkä tamma tajusi jutun juonen. Käskin kehua pullaa taas. Lopuksi ennen loppuverkkoja, Kics tuli vielä halkaisijoita lisätyssä ravissa. Kun tamma oli alistunut ratsastajansa tahtoon ja kuunteli tätä, oli sen askellus aika kivan näköistä. Kics ratsasti hyvin suorat linjat ja tamma kulki rehellisesti molempiin ohjiin tukeutuen. Totesin, että tämä riittää ja annoin luvan siirtyä loppuverryttelemään. Kehotin antamaan Pullalle vähän pidemmän ohjan ja antaa sen hömpsytellä menemään rennossa tahdissa. Ratsukon ravaillessa annoin Kicsille vinkkejä ja kerroin huomioitani hevosesta. Aikani jaariteltuani, totesin, että nyt pitää mennä ja jätin ratsukon kävelemään maneesiin.
25.12.2015, Kouluvalmennus - Valmentaja: Marqit
Tänään olisikin vuorossa valmennettavaksi erikoisempaa rotua edustava koulutamma, minkä olenkin ohimennen kilpailuissa nähnytkin. Maneesissa oli verryttely käynnissä ja siirryin hitaasti mutta varmasti kentän keskelle. Kehotin ratsukkoa nappaamaan ohjat kunnolla tuntumalle ja ottamalla kaikkia askellajeja kaarevalla uralla. Katselin ratsukon menoa ja hevosen askellusta. Tamma oli notkea ja pirteä, se taipui hyvin. Etenkin siirtymisissä meinasi perä toisinaan kevetä kattoa kohti. "Näin se tekee aina verryttelyssä, joudutaan joka kerta käymään samat asiat läpi ennenkuin menee jakeluun!" omistaja naureskeli pukkihyppyjen lomassa. Seuraavaksi siirryttiinkin jo totisempaan työn tekoon. Pyysin ratsukkoa siirtymään keskihalkaisijalle ja puolesta välistä aloitettaisiin pohkeenväistö kohti uraa. Käynnissä ratsukko suoriutui oikein mallikkaasti. Ravissa meinasi lähteä lapa luistamaan taka-osaa nopeammin kohti uraa, mutta ratsastaja sai tamman nopeasti suoristettua väistöön. Ravi väistöjen jälkeen tehtiin tätä samaa taivutusta laukassa. Ensimmäisellä kerralla Pulla hieman protestoi ratsastajan apua, mutta kehotin ratsukkoa siirtymään raviin ja nostamaan laukan uudestaan, niin ettei tamma ota hernettä sieraimeensa. Onnistuneiden laukkataivutuksien jälkeen jatkettiin vastalaukan harjoituksia, ensin tultiin myötälaukkaa koko rata leikkaalle - jonka jälkeen jatkettiin samaa laukkaa vastakkaiseen kierrokseen. Pulla teki lennokkaita laukanvaihtoja ja vastalaukka tuntui nostattavan ratsastajalle hien pintaan. Vastalaukkaa harjoiteltiinkin loppu tunti, lopuksi tamma tuntui jo käsittävän että vaikka kuinka "oikeaoppista" olisikin vaihtaa aina myötälaukkaan, ei se tarkoita että sitä saisi tarjota koko ajan ilman ratsastajan pyyntöä. Ratsukon valmennus meni kohtalaisen hyvin, toivoisin ratsastajalta jatkossa vielä selkeämpiä apuja tälle tammalle, ja muutenkin omaa kehon hallintaa ehdottomasti opeteltava. Ratsukolla on varmasti hyvä tulevaisuus kilparadoilla ja tamma on melko kapasiteetikas sekä ennenkaikkea innokas suorittaja pienistä protesteistaan huolimatta.
20.12.2015, Kouluvalmennus - Valmentaja: *lumienkuli*
Oli viimeisen valmennuksen aika Kicsille, sekä hänen ratsulleen Pullalle ja koska viime valmennus ei ollut mennyt ihan niin hyvin kuin toivoin, toivoin tältä kerralta parempaa onnistumista. Viime kerralla oli jo nähtävissä edistystä ja sen vuoksi tavoitteet oli korkealla että tälläkin kerralla nähtäisiin edistystä osaamisessa. Ratsukko saapui jälleen paikalle minuutilleen sovittuun aikaan ja Kics aloitti alkulämmittelyt ilman erillistä kehoitusta sillä hän tiesi jo etukäteen tapani toimia valmennuksissa. Tälläkin kerralla alkulämmittelyiden aikana oli Pullan käytöksessä huomattavissa lievää diivailua, mutta parannusta viime kerran alkulämmittelyihin oli selkeästi tapahtunut. Kics myönsikin harjoitelleensa kotioloissakin oikeanlaisia apuja, jotta tamma tottelisi ratsastajaansa mahdollisimman hyvin jo heti alusta alkaen. Alkulämmittelyiden jälkeen siirryimme luonnollisesti varsinaiseen valmennukseen ja aluksi pyysin ratsukkoa kokeilemaan koottuja askellajeja. Nämä onnistuivatkin varsin hyvin kaksikolta ja Pulla ei tällä kerralla kiukutellut ollenkaan Kicsin antamista avuista. Liekö Kics antanut sitten sattumalta juuri oikeanlaiset avut vai mistä lienee johtunut, mutta kehoitin häntä jatkamaan samaan malliin loppuvalmennuksenkin ajan. Kokeilimme tämän valmennuksen aikana mahdollisimman montaa vaativa b tasoiseen koulurataan kuuluvaa tehtävää ja olinkin iloisesti yllättynyt kun alkulämmittelyiden jälkeen ratsukon yhteistyö toimi koko ajan juuri niin kuin pitikin. Pulla ei hangoitellut vastaan ollenkaan, eikä alun diivailuakaan ollut enää havaittavissa. Vähitellen alkoi kumminkin olla aika aloitella loppuverryttelyitä ja niiden aikana kehuin ratsukon toimintaa todella paljon. Näin paljon yhden valmennuksen aikana edistyvät ratsukot olivat nimittäin todella harvassa ja sanoinkin Kicsille, että hän saisi olla tästä päivästä todella ylpeä. Tällä kerralla en kumminkaan valitettavasti kerennyt jäädä seuraamaan loppuverryttelyitä loppuun saakka sillä minulla oli vielä asioita hoidettavana ennen joulua. Toivotinkin ratsukolle siis hyvää päivänjatkoa ja lähdin asioille.
19.12.2015, Kouluvalmennus - Valmentaja: *lumienkuli*
Tänään valmennettavakseni oli tulossa entuudestaan tuttu Kics, mutta ratsu oli entuudestaan tuntematon Pulla. Tämän kertaisen valmennuksen aiheeksi olimme sopineet kouluratsastuksen, aivan niinkuin kaikkien edellistenkin, mutta tasona olisi tällä kertaa vaativa b. Olin tottunut, että Kicsin kaikki ratsut olivat olleet todella osaavia ja kilttejä, joten jotenkin alitajuntaisesti odotin sellaista tälläkin kertaa kun ratsukko saapui sovittuun aikaan valmennuspaikalle. Pyysinkin tapojeni mukaisesti ratsukkoa aloittamaan alkulämmittelyt samantien jottei aikaa menisi yhtään hukkaan ja jotta kerkeäisin hieman tutustumaan ratsukon yhteistyön toimivuuteen ennen kuin varsinainen valmennus alkaisi. Hieman kumminkin hämmennyin kun Pulla ei ollutkaan saumattomasti ratsastajaansa totteleva ratsu, vaan kyseessä oli tamma joka muutamaan kertaan kieltäytyi liikkumasta senttiäkään kun Kicsin antamat avut olivat hieman liian napakat. Neuvoin Kicsiä kumminkin parhaani mukaan ja lopulta Pulla alkoi toimimaan toivomallamme tavalla ja pääsimme aloittamaan varsinaisen valmennuksen. Alussa annoin ratsukolle kokeiltavaksi muutaman helppo a tasoisen tehtävän, jotta näkisin yltäisikö Pullan kapasiteetti varmasti ilmoitettuun tasoon. Harvoin kylläkin on käynyt niin, ettei kapasiteetti olisikaan vastannut ilmoitettua, mutta olin todennut että helpompi aloittaa astetta helpomman tason tehtävistä. Vaikka Pulla ei tuntunut olevan ihan samaa mieltä Kicsin antamista avuista, niin loppujen lopuksi ratsukko sai kumminkin suoritettua jokaisen tehtävän jonka heille annoin. Vähitellen siirryimme vaativa b tasoisiin tehtäviin. Pulla oli kumminkin sitä mieltä, ettei Kicsin antamat avut pahemmin miellyttäneet sitä ja tamma olisi mielellään tehnyt tehtävät omalla tavallaan, mutta sitkeästi neuvomalla ratsukko kumminkin löysi yhteisen sävelen. Loppuvalmennuksen ajan ratsukon yhteistyö toimikin hyvin ja kun alkoi olla aika siirtyä loppuverryttelyihin, kerroin Kicsille että olin hyvin tyytyväinen valmennukseen vaikkakin muutamissa jutuissa olisi selkeästi vielä petrattavaa. Jatkaisimme kumminkin treenaamista jo parin päivän päästä joten jätin ratsukon hyvillä mielin suorittamaan loppuverryttelyt loppuun saakka itsenäisesti.